überhörten

Saksa

Verbi

überhörten

1. indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
2. indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
3. konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
4. konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
5. taivutusmuoto sanasta überhört (joka on partisiipin perfekti sanasta überhören):

   yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto

   yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto

   yksikön neutrin vahva genetiivimuoto

   yksikön heikko datiivimuoto

   yksikön heikko genetiivimuoto

   monikon vahva datiivimuoto

   monikon heikko muoto

Verbi

überhörten

1. indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hörten über)
2. indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hörten über)
3. konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hörten über)
4. konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hörten über)