überhört

Saksa

Verbi

überhört

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)
4. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä überhören (’ei olla kuulevinaan jotakin’)

Verbi

überhört

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hört über)
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä überhören (’kuulla liikaa’) (sivulauseessa; päälauseessa hört über)