virkkaa

Suomi

Verbi

virkkaa (56-A) (taivutus)

1. lausahtaa, sanoa

   Älä muuta virka.

Liittyvät sanat

• virkkoa

Verbi

virkkaa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä virkata
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä virkata
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä virkata
4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä virkata