uurtaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

uurtaa (54-K) (taivutus[luo])

  1. kaivertaa jälki, uurre
    Vanhuksen kasvot olivat huolten uurtamat.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈuːrt̪ɑːˣ/
  • tavutus: uur‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]