jälki
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
jälki (7)
- jonkun tai jonkin kulkemisesta kulkualustaan syntynyt ura tai painauma
- Jäljet pelottavat.
- merkki, josta näkyy että joku tai jokin on tehnyt jotakin
- painunut jälki
- likajälki
- kulutuksen jälki
- yhdysosana 'myöhemmin tapahtuva'
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | jälki | jäljet |
| genetiivi | jäljen | jälkien |
| partitiivi | jälkeä | jälkiä |
| akkusatiivi | jälki; jäljen | jäljet |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäljessä | jäljissä |
| elatiivi | jäljestä | jäljistä |
| illatiivi | jälkeen | jälkiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäljellä | jäljillä |
| ablatiivi | jäljeltä | jäljiltä |
| allatiivi | jäljelle | jäljille |
| Muut | ||
| essiivi | jälkenä | jälkinä |
| translatiivi | jäljeksi | jäljiksi |
| abessiivi | jäljettä | jäljittä |
| instruktiivi | – | jäljin |
| komitatiivi | – | jälkine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
[muokkaa] Liittyvät sanat
[muokkaa] Idiomit
- päästä jäljille alkaa ymmärtää
