tuota

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

tuota

  1. pohdiskeleva lausahdus lauseen alussa
    Tuota, ehkä se oli hätiköity päätös.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪uo̞t̪ɑ]

Pronomini[muokkaa]

tuota

  1. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) partitiivimuoto sanasta tuo
    Katsopas tuota kissaa.

Verbi[muokkaa]

tuota

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tuottaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tuottaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tuottaa