tunnustella

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tunnustella (67) (taivutus[luo])

  1. tutkia käsillä; (lääketiede) palpoida
    Lääkäri tunnusteli kyhmyä.
  2. tiedustella, tutkia mahdollisuuksia
    Katainen valmis tunnustelemaan kaikkien halukkaiden kanssa. (aamulehti.fi)
    Gaddafin edustaja tunnusteli tulitaukomahdollisuuksia.
  3. (sodankäynti) ottaa selvää vihollisen sijainnista
    Tilannekuvan selvittämiseksi oli tunnusteltava — lähetettiin tunnustelijat eteen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪unːusˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: tun‧nus‧tel‧la

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]