tunkea

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tunkea (58-G) (taivutus[luo])

  1. työntää jotakin ahtaaseen paikkaan
    Sain juuri ja juuri tungettua toiset housut matkalaukkuun.
  2. (arkikieltä) tunkeutua, työntyä ahtaaseen paikkaan
    Älä tänne tunge!
  3. puskea, työntää voimakkaasti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪uŋkeɑˣ/
  • tavutus: tun‧ke‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tunkea Kielitoimiston sanakirjassa