tunkeilla
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tunkeilla
- (taivutusmuoto) monikon adessiivi sanasta tunkki
Verbi[muokkaa]
tunkeilla (67) (taivutus[luo])
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uŋkei̯lːɑˣ/
- tavutus: tun‧keil‧la
Käännökset[muokkaa]
1. tuppautua
Ks. tungetella |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tunkeilla Kielitoimiston sanakirjassa