toitottaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
toitottaa (53-C) (taivutus[luo])
- puhaltaa päristen vaskisoitinta tai muuta vastaavaa instrumenttia
- Entisaikaan postitorvella toitotettiin postin saapumisesta.
- tuottaa torven äänen kaltaista ääntä
- Joutsenet toitottivat lentäessään.
- (kuvaannollisesti) tiedottaa näkyvästi jostakin; julistaa, pitää meteliä jostakin
- Tietosuojasta ei toitoteta turhaan.
- Älä aina toitota veganismista ja hiilijalanjäljestäni.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪oi̯t̪ot̪ːɑːˣ/
- tavutus: toi‧tot‧taa