täysijärkinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

täysijärkinen (38)

  1. sellainen, joka on älykkyydeltään vähintään normaali eikä ole psykoottinen tai neuroottinen; tervettä harkintaa harjoittava
    Sellaiseen nyt ei kukaan edes suunnilleen täysijärkinen oikein edes rupea.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪æy̯siˌjærkinen/
  • tavutus: täy‧si‧jär‧ki‧nen

Huomautukset[muokkaa]

  • Usein sana bastardisoituu sanojan kanssa samaa mieltä olevaksi, sanojan kantoja myötäileväksi. Silloin täysijärkinen näkee, kokee, tekee ja sanoo olevansa samaa mieltä kuin henkilö itse. Syynä bastardisoitumiseen on ihmisen rajallinen kyky ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta.

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]