senaikuinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

senaikuinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. (murteellinen) rinnakkaismuoto sanasta senaikainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsenˌɑi̯kui̯nen/
  • tavutus: sen‧ai‧kui‧nen

Etymologia[muokkaa]