sanomatta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sanomatta

  1. (taivutusmuoto) yksikön abessiivimuoto sanasta sanoma

Verbi[muokkaa]

sanomatta

  1. (taivutusmuoto) 3. infinitiivin abessiivimuoto verbistä sanoa