rikkoontua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
rikkoontua (52-J) (taivutus[luo])[1]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrikːoːnˌt̪uɑˣ/
- tavutus: rik‧koon‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-J