radiovastaanotin

Suomi

Substantiivi

radiovastaanotin

1. radiolähetysten vastaanottamiseen käytetty laite, arkikielessä radio, jossa antennin kautta saatu radiosignaali vahvistetaan ja siitä erotetaan siirretty informaatio, esim. ääni.

Käännökset

englanti: radio receiver, radio set

ruotsi: radio, radiomottagare venäjä: радиоприёмник

Liittyvät sanat

• radio. radioaalto, radiolähetin, radioasema, radiotaajuus