puutarha
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
puutarha (9)
- puilla, pensailla ja kukkaistutuksilla koristeltu rauhallinen ulkoalue, jossa usein tuotetaan koristekasvien lisäksi juureksia ja vihanneksia
- (arkikieltä, kiertoilmaus) häpykarvoitus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuːˌt̪ɑrhɑ/
- tavutus: puu‧tar‧ha
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. puilla, pensailla ja kukkaistutuksilla koristeltu rauhallinen ulkoalue
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
hedelmäpuutarha, hyötypuutarha, kauppapuutarha, kotipuutarha, puutarhajuhla, puutarhakaluste, puutarhakalusto, puutarhakasvi, puutarhakaupunki, puutarhakeinu, puutarhalapio, puutarhaletku, puutarhamaa, puutarhamaja, puutarhamansikka, puutarhamulta, puutarhaneuvos, puutarhanhoito, puutarhanviljely, puutarhaoppilaitos, puutarhapalsta, puutarhapenkki, puutarhapöytä, puutarhatalous, puutarhatraktori, puutarhatuoli, puutarhatyö, puutarhatyökalu, puutarhavadelma, puutarhavattu, puutarhaviljelmä, siirtolapuutarha, talvipuutarha
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puutarha Kielitoimiston sanakirjassa