pullottaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pullottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- panna, pakata pulloon
- Äiti pullotti marjoista saadun mehun.
- pullottaa simaa
- olla pullollaan, olla pulleana, olla koholla
- Söin liikaa ja nyt vatsa aivan pullottaa.
- Taskut pullottavat täynnä omenoita.
- Implantti hieman pullottaa ihon alta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpulːot̪ːɑːˣ/
- tavutus: pul‧lot‧taa
Käännökset[muokkaa]
1. panna pulloon
|
2. olla pullollaan
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: pullote, pullottamo, pullotus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pullottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C