pullea
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
pullea (15) (komparatiivi pulleampi, superlatiivi pullein) (taivutus[luo])
- paksu ja pyöreä
- Panun käsi oli pullea ja sormet lyhyet.
- Petriä parjataan pulleaksi palleroksi.
- Katselimme yllämme lipuvia pulleita valkoisia pilviä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpulːeɑ/
- tavutus: pul‧le‧a
Etymologia[muokkaa]
Germaanisesta sanasta *fulna-. Kantasuomalainen sanamuoto oli *puln-. Ruotsin ja englannin full on eräs kognaatti.
Käännökset[muokkaa]
1. paksu ja pyöreä
|