pullea

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pullea (15) (komparatiivi pulleampi, superlatiivi pullein) (taivutus[luo])

  1. paksu ja pyöreä
    Panun käsi oli pullea ja sormet lyhyet.
    Petriä parjataan pulleaksi palleroksi.
    Katselimme yllämme lipuvia pulleita valkoisia pilviä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpulːeɑ/
  • tavutus: pul‧le‧a

Etymologia[muokkaa]

Germaanisesta sanasta *fulna-. Kantasuomalainen sanamuoto oli *puln-. Ruotsin ja englannin full on eräs kognaatti.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pullea Kielitoimiston sanakirjassa
  • pullea Tieteen termipankissa
  • pullea Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa