osaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

osaton (34-C)

  1. sellainen, jolla ei ole osaa
  2. sellainen, jolla ei ole osuutta jostain; ilman jätetty; vaille jäänyt
  3. (kuvaannollisesti) jolla ei ole omaisuutta, kotia tai perhettä; kovaonninen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈosɑt̪on/
  • tavutus: o‧sa‧ton

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • osaton Kielitoimiston sanakirjassa