mutista

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mutista

  1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivi sanasta mutti

Verbi[muokkaa]

mutista (66) (taivutus[luo])

  1. puhua hiljaa ja epäselvästi (usein paheksuvasti)
    Hän mutisi jotain itsekseen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmut̪ist̪ɑˣ/
  • tavutus: mu‧tis‧ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mutista Kielitoimiston sanakirjassa