monikourainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
monikourainen (38) (komparatiivi monikouraisempi, superlatiivi monikouraisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jolla on useita kouria
- Monikourainen robotti selviää tehtävästä huomattavasti ihmistä nopeammin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈmoniˌkourɑinen]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: mo‧ni‧kou‧rai‧nen
Etymologia[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
monikourainen (38) (ei vertailuasteita)
- (interrogatiivinen) montako uraa käsittävä
- Monikourainen salaoja olisi tässä tapauksessa mielekkäin?
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈmonikoˌurɑinen]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: mo‧ni‧ko‧u‧rai‧nen