mieletön
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
mieletön (34-C) (komparatiivi mielettömämpi, superlatiivi mielettömin) (taivutus[luo])
- absurdi, järjetön, järjenvastainen; mieltä vailla; sellainen, jolla ei ole mieltä
- Aivan mieletön väite.
- mieletöntä väkivaltaa
- (arkikieltä) huikea; suunnaton, tavaton
- Aivan mieletön fiilis!
- Toi sun maalauksesi on aivan mieletön! Se on niin hieno, ettei sitä voi oikein käsittää.
- mieletön määrä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmie̯let̪øn/
- tavutus: mie‧le‧tön
Etymologia[muokkaa]
sanan mieli vartalosta miele- ja suffiksista -tön
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: mielettömästi
- substantiivit: mielettömyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mieletön Kielitoimiston sanakirjassa