suunnaton

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

suunnaton (34-C)

  1. sellainen, jolla ei ole suuntaa, vailla suuntaa oleva
  2. erittäin suuri, valtava
    Maanjäristys aiheutti suunnatonta tuhoa.

Etymologia[muokkaa]

sanan suunta vartalosta suunna- ja takaliitteestä -ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]