maar

Wikisanakirjasta
Katso myös: määr

Suomi[muokkaa]

Partikkeli[muokkaa]

maar , mar

  1. (murteellinen) täytesana, alun perin todellakin, totisesti
    kyllä maar, totta maar
    "Totta maar mennähän yhyres" (Kurikka)
    "Kyllä mar siittä sentäs suvikin tulee, kun kerkiee" (Ikaalinen)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːr/
  • tavutus: maar

Etymologia[muokkaa]

  • sana on lyhentynyt nimestä Maria, Maaria tarkoittaen Neitsyt Mariaa [1]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • maar Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maar (monikko maars)

  1. maari

Hollanti[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

maar

  1. mutta
  2. vain
    Het was maar een vraag! – Se oli vain kysymys!

Konjunktio[muokkaa]

maar

  1. mutta

Verbi[muokkaa]

maar

  1. (taivutusmuoto) maren