kenkku

Suomi

Adjektiivi

kenkku (1-A) (komparatiivi kenkumpi, superlatiivi kenkuin) (taivutus[luo])

1. (puhekieltä) ikävä, kelju

Ääntäminen

• IPA: /ˈkeŋkːu/
• tavutus: kenk‧ku

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: kenkkumainen
• verbit: kenkuttaa

Aiheesta muualla

• kenkku Kielitoimiston sanakirjassa