kenkku

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kenkku (1-A) (komparatiivi kenkumpi, superlatiivi kenkuin) (taivutus[luo])

  1. (puhekieltä) ikävä, kelju

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkeŋkːu/
  • tavutus: kenk‧ku

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kenkku Kielitoimiston sanakirjassa