kanalintu

Suomi

Substantiivi

kanalintu (Galliformes)

1. (eläintiede) yleisnimitys lähes maailman kattavan maassa elävän lintulahkon yksilöstä. Kanalinnun koirasta nimitetään yleensä kukoksi. Yhdyssana sanoista kana ja lintu.

   Suomessa esiintyy kaksi kanalintuheimoa: aitokanat eli peltokanat ja metsäkanalinnut.

Käännökset

englanti: fowl ranska: gallinacé m. ruotsi: hönsfågel

saksa: Hühnervogel m.

Liittyvät sanat

• kana, kalkkuna, fasaanilintu, riikinkukko, helmikana