jämäkkä
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
jämäkkä (14-A) (komparatiivi jämäkämpi, superlatiivi jämäkin tai jämäköin) (taivutus[luo])
- tukevarakenteinen, tukeva
- Talo on jämäkkää tekoa.
- vankka, horjumaton
- Upseerin on oltava jämäkkä luonteeltaan.
- jämäkkä päätös
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjæmækːæ/
- tavutus: jä‧mäk‧kä
Etymologia[muokkaa]
- Deskriptiivinen sana, joka on peräisin presidentti Urho Kekkosen kotimurteesta ja oli suosittu etenkin 1960- ja 1970-luvulla.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jämäkkä Kielitoimiston sanakirjassa