itseriittoinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
itseriittoinen (38) (komparatiivi itseriittoisempi, superlatiivi itseriittoisin) (taivutus [luo])
- sellainen joka ei tarvitse juurikaan muita ihmisiä; omavarainen ja itsenäinen, ei läheisriippuvainen
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista itse ja riittoinen
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen joka ei tarvitse juurikaan muita ihmisiä; omavarainen ja itsenäinen, ei läheisriippuvainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: itseriittoisesti
- substantiivit: itseriittoisuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- itseriittoinen Kielitoimiston sanakirjassa