ilmeetön

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ilmeetön (34-C) (komparatiivi ilmeettömämpi, superlatiivi ilmeettömin) (taivutus[luo])

  1. (kasvoista) sellainen, jolla ei ole ilmeitä; josta ei voi lukea tunteita

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta ilme (ilmee- + -tön)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]