hunööri

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hunööri

  1. (vanhahtava, murteellinen) kunnia, kunnioitus
    toinen konstaapeleista avasi minulle oven ja teki hunööriä, kun nousin autosta (T. Koivukari)
    tuo ennen viimeinen vaivainen on äkisti parven esimmäisenä kukkopoikasena, jonka puoleen muut katsovat ylös niinkuin hunöörillä ja kunnioituksella (A. Kivi)