hukkaamiskielto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hukkaamiskielto
- (oikeustiede) pakkokeino, jolla turvataan vastaisen maksuvelvollisuuden tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpano; tavallisesti talousrikosepäilyihin liittyvä pakkokeino, jolla turvataan saaminen kun rikostuomio voi tulla sisältämään vahingonkorvauksia tai valtiolle menetettävän rahamäärän
- asetettavaksi hukkaamiskieltoon tai takavarikoitavaksi
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista hukkaaminen ja kielto
Käännökset[muokkaa]
1. pakkokeino, jolla turvataan vastaisen maksuvelvollisuuden tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpano
|