huiluääni
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huiluääni (26)
- (musiikki) kielisoittimella soitettu huilumainen ylä-ääni, joka saadaan, kun kieltä kosketetaan kevyesti tietyistä kohdista[1]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhui̯luˌæːni/
- tavutus: hui‧lu‧ää‧ni
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista huilu ja ääni
Käännökset[muokkaa]
1. musiikki: ylä-ääni soittimella soitettuna
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Aarre Joutsenvirta: Akustiikan perusteet. Sanasto 2005–2009. Sibelius-akatemia. Viitattu 21.10.2018. Hakusana flageoletti