erhetys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
erhetys (39)
- (murteellinen, yleiskielessä erittäin vanhahtava) erehdys
- Hyvä, niin kuin kuutamolla kuljeskellessamme, ombi toivo, sielun valo, vaelluksessamme; pois, pois epäilys erhetyksen yöstä; pois, pois erhetys tunnosta ja työstä. (Sanan Saattaja Wiipurista 1833)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈerhetys]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: er‧he‧tys
Etymologia[muokkaa]
- verbistä erhettyä (’erehtyä’)
Käännökset[muokkaa]
1. erehdys
Ks. erehdys |