armi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Armi

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

armi (5)

  1. kehräämiseen käytettävän rukin se osa, johon tortti kiinnitetään.

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

armi (preesens armas, preteriti armis, futuuri armos, konditionaali armus, volitiivi armu)

  1. aseistaa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

armi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta arma

Verbi[muokkaa]

armi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä armare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä armare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä armare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä armare

Katalaani[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

armi

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä armar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä armar
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=armi&oldid=3918735”