alkusointu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
alkusointu
- peräkkäisten tai lähekkäin sijaitsevien samalla vokaalilla tai konsonantilla alkavien sanojen aikaan saama teho- tai kaunistuskeino
- Kirjallisuuden lauseet "Vesille venosen mieli." "Virta vehnettä vie. sisältävät alkusoinnun.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑlkuˌsoi̯nt̪u/
- tavutus: al‧ku‧soin‧tu
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista alku ja sointu
Käännökset[muokkaa]
1. peräkkäisten tai lähekkäin sijaitsevien samalla vokaalilla tai konsonantilla alkavien sanojen aikaan saama teho- tai kaunistuskeino
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: alkusoinnullinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- alkusointu Kielitoimiston sanakirjassa
- alkusointu Tieteen termipankissa