Liite:Verbitaivutus/suomi/karaista

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo karaise-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo karais-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaisen en karaise minä olen karaissut en ole karaissut
sinä karaiset et karaise sinä olet karaissut et ole karaissut
hän karaisee ei karaise hän on karaissut ei ole karaissut
me karaisemme emme karaise me olemme karaisseet emme ole karaisseet
te
Te
karaisette
-"-
ette karaise
-"-
te
Te
olette karaisseet
olette karaissut
ette ole karaisseet
ette ole karaissut
he karaisevat eivät karaise he ovat karaisseet eivät ole karaisseet
passiivi karaistaan ei karaista passiivi on karaistu ei ole karaistu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaisin en karaissut minä olin karaissut en ollut karaissut
sinä karaisit et karaissut sinä olit karaissut et ollut karaissut
hän karaisi ei karaissut hän oli karaissut ei ollut karaissut
me karaisimme emme karaisseet me olimme karaisseet emme olleet karaisseet
te
Te
karaisitte
-"-
ette karaisseet
ette karaissut
te
Te
olitte karaisseet
olitte karaissut
ette olleet karaisseet
ette olleet karaissut
he karaisivat eivät karaisseet he olivat karaisseet eivät olleet karaisseet
passiivi karaistiin ei karaistu passiivi oli karaistu ei ollut karaistu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaisisin en karaisisi minä olisin karaissut en olisi karaissut
sinä karaisisit et karaisisi sinä olisit karaissut et olisi karaissut
hän karaisisi ei karaisisi hän olisi karaissut ei olisi karaissut
me karaisisimme emme karaisisi me olisimme karaisseet emme olisi karaisseet
te
Te
karaisisitte
-"-
ette karaisisi
-"-
te
Te
olisitte karaisseet
olisitte karaissut
ette olisi karaisseet
ette olisi karaissut
he karaisisivat eivät karaisisi he olisivat karaisseet eivät olisi karaisseet
passiivi karaistaisiin ei karaistaisi passiivi olisi karaistu ei olisi karaistu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaissen en karaisse minä lienen karaissut en liene karaissut
sinä karaisset et karaisse sinä lienet karaissut et liene karaissut
hän karaissee ei karaisse hän lienee karaissut ei liene karaissut
me karaissemme emme karaisse me lienemme karaisseet emme liene karaisseet
te
Te
karaissette
-"-
ette karaisse
-"-
te
Te
lienette karaisseet
lienette karaissut
ette liene karaisseet
ette liene karaissut
he karaissevat eivät karaisse he lienevät karaisseet eivät liene karaisseet
passiivi karaistaneen ei karaistane passiivi lienee karaistu ei liene karaistu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä karaise älä karaise sinä
hän karaiskoon älköön karaisko hän olkoon karaissut älköön olko karaissut
me karaiskaamme älkäämme karaisko me
te
Te
karaiskaa
-"-
älkää karaisko
-"-
te
Te
he karaiskoot älkööt karaisko he olkoot karaisseet älkööt olko karaisseet
passiivi karaistakoon älköön karaistako passiivi olkoon karaistu älköön olko karaistu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. karaista preesens karaiseva karaistava
pitkä 1. karaistakseen1 perfekti karaissut karaistu
2. inessiivi karaistessa2 karaistaessa agentti karaisema4
instruktiivi karaisten kielteinen agentti karaisematon
3. inessiivi karaisemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi karaisemasta
illatiivi karaisemaan
adessiivi karaisemalla
abessiivi karaisematta
instruktiivi karaiseman karaistaman
4. karaiseminen
5 karaisemaisillaan3