Keskustelu:monenlaanen

Pohdin että jos näitä ep-murteen sanoja ryhdytään tällä tavalla lisäämään, on myös ruottalaanen, kiinalaanen, egyptiläänen, oululaanen. Ja jos ollaan oikein tarkkoja, tuo viimeinen n-kirjain lopussa ei äänny, eli tämäkin olisi monenlaane ja tuo ruottalaanen on ruottalaane. --Hartz (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 14.15 (UTC)

Etelä-Pohjanmaa ei taida kyllä ihan olla sellaista aluetta, jonka stereotyyppisiin piirteisiin kuuluisi sananloppuisen n:n kato. Lauseopin arkiston murrekorpuksessa edustetuissa eteläpohjalaisissa näytteissä vaikuttaisi siltä (ainakin jos koodasin skriptini oikein), että yksikön nominatiivissa esiintyneiden, yleiskielessä nen-loppuisten sanojen loppu-n:istä 351 kpl oli puhuja ääntänyt ja 57 jäänyt ääntymättä. Tarkemmat tilastot alla. En tosin tiedä, mitä se tarkoittaa, kun sananmuotoon itseensä on kirjoitettu loppuun "..." (taukoja usein merkitään kauttaviivoilla siinä korpuksessa), ne ovat alla olevissa tilastoissa ikään kuin niitä pisteitä ei olisikaan (sananmuotona siis käytetty "sananmuoto ilman tarketta" -kentän arvoa).

Loppu-n ääntämättä vokaalialkuisen sanan edellä: 2 tapausta

Loppu-n äännetty vokaalialkuisen sanan edellä: 48 tapausta

Loppu-n ääntämättä klusiilialkuisen (k, p, t) sanan edellä: 1 tapausta

Loppu-n äännetty klusiilialkuisen (k, p, t) sanan edellä: 108 tapausta

Loppu-n ääntämättä nasaalialkuisen (m, n) sanan edellä: 2 tapausta

Loppu-n äännetty nasaalialkuisen (m, n) sanan edellä: 56 tapausta

Loppu-n ääntämättä frikatiivialkuisen (f, h, s) sanan edellä: 7 tapausta

Loppu-n äännetty frikatiivialkuisen (f, h, s) sanan edellä: 28 tapausta

Loppu-n ääntämättä ei-nasaaliresonantilla (j, l, r, v) alkavan sanan edellä: 6 tapausta

Loppu-n äännetty ei-nasaaliresonantilla (j, l, r, v) sanan edellä: 66 tapausta (joista 4 n-äänteellä)

Loppu-n ääntämättä tauon edellä tai lauseen lopussa: 39 tapausta

Loppu-n äännetty tauon edellä tai lauseen lopussa: 45 tapausta

Yllä olevasta huomataan, että jos -nen-loppuisen sanan loppu-n jää Etelä-Pohjanmaan murteessa ääntymättä, sanaa todennäköisesti seuraa tauko, mutta tauonkin edellä loppu-n:n ääntäminen on tavallisempaa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla diftongit ovat yleensä avartuneita, eli ruattalaanen mieluummin kuin ruottalaanen. Mölli-Möllerö (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 15.21 (UTC)

Tai siis, eihän tuosta voi sanoa, että loppu-n:n ääntäminen olisi tauon edellä tavallisempaa, sillä 39 vs. 45 ei ole tilastollisesti merkitsevä ero. Mölli-Möllerö (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 15.25 (UTC)

Niih, onko näitä -laane/-laanen-sanoja mielestänne siis järkevää tänne lisäillä? Täyttävätkö nuo Wikisanakirjan merkittävyyskriteerit? En muuten tiennyt, että tuollaista tietoa on edes saatavilla. –Ajatusviiva (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 17.25 (UTC)

HUOM. Vastaan mututuntumalta. Jos joku ylläpitäjä on eri mieltä, häntä kannattanee ensisijaisesti kuunnella. Mutta itse sanoisin siis: -laane-loppuisia ei varmaankaan edellisten tulosten perusteella kannata lisätä, ne kun näyttävät olevan puhunnoksenloppuisia variantteja ja muualla varsin harvinaisia. n:llisten muotojen lisäämisen kohdalla sanoisin ehkä, että riippuu sanasta. Jos sana on niin yleinen, että googlella löytyy helposti murretekstejä (tai miksei yleiskielisiäkin tekstejä, joihin on eksynyt yksi murremuoto mukaan) niin miksikäs ei. Itse kun olen lisännyt tänne malagassin kielen sanoja, niin olen noudattanut kaavaa "jos löytyy muutama luotettava lähde, niin voin lisätä käännökseksi, mutta sivun luon vasta sitten, kun löytyy myös tekstejä, joissa sanaa on käytetty, mielellään myös käännöksellä englanniksi tai ranskaksi". Otetaan esimerkiksi sana polynomi eli malagassiksi maromiantoana. Sivu http://tenymalagasy.org/bins/teny2/maromiantoana sanoo, että sana tosiaan tarkoittaa polynomia, mutta kun sanaa maromiantoana googlettaa, ei löydy oikein muuta kuin sanakirjoja ja wikisivuja. Päätin siis, että lisään sivulle polynomi käännöksen malagassiksi, mutten luo käännöksestä omaa sana-artikkeliaan.

Näiden kohdalla voisi siis noudattaa vastaavanlaista periaatetta. Monenlaanen on sen verran yleinen sana, että sitä on todistettavasti käytetty useamman kerran Etelä-Pohjanmaan murteessa, että sana-artikkeli voisi olla perusteltu. Sen sijaan esimerkiksi yhteespistetorennäköösyysfunktio, vaikka hyvin todennäköisesti on aivan oikea eteläpohjanmaankielinen käännös sanalle yhteispistetodennäköisyysfunktio, ei mielestäni ainakaan vielä ansaitse omaa sana-artikkeliaan, kun sillä ei löydy googlella ainuttakaan hakutulosta. Asiaa voi miettiä uudelleen sitten, jos joku eteläpohjalainen lehti päättää vaikka kirjoittaa tilastotieteestä jonkin artikkelin ja käyttää siinä ko. sanaa. (Sen sijaan jos olisi olemassa Wikipedia Etelä-Pohjanmaan murteella, tuota sanaa todellakin voisi käyttää siellä). Mölli-Möllerö (keskustelu) 3. maaliskuuta 2020 kello 18.18 (UTC)