Keskustelu:hakuli
Onko jotain syytä, miksi tämä on "risti"-luokassa eikä "paperi"-luokassa? Kielitoimiston sanakirjasta sana ei löydy. On totta, ettei Googlella löydy muotoja "hakuleiden" eikä "hakuleitten" eikä "hakuleita" muuten kuin erisniminä ("hakuleitten" ei edes sellaisena), mutta muotoa "hakuleja" ei löydy myöskään, ja ainoa "hakulien"-muodon esiintymä on tämä: https://www.geocaching.com/geocache/GC3P4AH ja muut sivut, joilla esiintyy täsmälleen sama virke. Toisin sanoen sana on niin harvinainen, ettei vain ole sattunut löytymään noita "hakuleita"-tyylisiä muotoja. Oma kielikorvani luokittelisi paperi-luokkaan kaikki yhdistämättömät kolmitavuiset -li/-ri-loppuiset sanat (ja ehkä -ni-loppuisetkin), joiden keskitavu on lyhyt. (Nuo siis riittävät mutteivät välttämättömät ehdot). Mölli-Möllerö (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 20.11 (UTC)
- Artikkeli on kirjoitettu 2013 ja kun katsoin historiaa, sivun luoja on Hunsvotti. Hunsvottihan ei tainnut tuntea tuolloin yhtä hyvin Kotusta ja sen taivutustyyppejä(?) Olen varma, että tyyppi on 6 ja koska täällä on periaate "muokkaa rohkeasti", minä muokkaan rohkeasti ja muutan tyypin. Lopoupeleissä omalla logiikalla kolmitavuiset sanat, joissa on ennen i:tä l, n tai r (kaapeli, rubiini, kivääri) tai kaksitavuiset lainasanat, eritoten sitaattilainat, jotka päättyvät kirjaimiin l, n tai r (kaanon, laser) menevät kuutoseen. Ja loppupeleissä vaikka Kotus jotakin muotoa tai sanan kirjoitusasua edellyttäisi, Kotusta ei tulisi palvoa kaikkitietävänä jumalana, jonka sanoma olisi, pyhä ja kaikki, mitä Kotus ei sivuillaan mainitse olisi väärin. Esimerkiksi sanat mimosa ja sydvesti on yleisesti kirjoitettu yhdellä oolla/yyllä, mutta siitä huolimatta Kotus edellyttää muotoja, jotka kirjoitettaisiin kahdella oolla/yyllä (mimoosa, syydvesti) eikä mainitse yhdellä kirjoitettuja edes vaihtoehtoina, vaikka yhdellä kirjoitetut ovat selvästi yleisempiä muotoja ja hyvä jos kahdella kirjoitettuihin törmää missään muualla. Tai toisena esimerkkinä Kotus ei mainitse sanalle tiili monikon genetiiviä "tiilten", jolloin on tulkittavissa, että muoto on Kotuksen mielestä väärin, vaikka kyseistä muotoa on käytetty ainakin 90 vuotta. Mutta sen sijaan minä kyseenalaistaisin tänne kirjoitetulle sanalle amstaffi merkityn taivutustyypin 6 oikeellisuutta. Jotenkin osa noista kalskahtaa korvaan. En tiedä, onko Kotuksessa sanaa, mutta kunhan huomasin kyseisen sanan.--82.203.157.158 18. tammikuuta 2020 kello 21.23 (UTC)
- Oikein hyvää tuon ylläolevan aatokseni sisäistäminen tekisi varsinkin @Pjr:lle ja @Hunsvotti:lle.--82.203.157.158 27. tammikuuta 2020 kello 18.55 (UTC)
- Ei pitäisikään palvoa kaikkitietävänä jumalana. Aikaisemmin olen todennut, että Kielitoimiston sanakirjan ovat tosiaan kasanneet kielitieteilijät. Heillä ei ole ollut erityisosaamista eri tieteiden sanastoihin. Esimerkiksi fysiikan sanasto, olikos se juuri nimenomaan ydinfysiikan sanasto, Kielitoimiston sanakirjassa on onneton. Sitenpä tässä sivuhuomiona voi mainita, että Tieteen termipankki on oikein tervetullut lisä https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu Tiedä sitten lyövätkö viisaat ihmiset ikinä päitään yhteen, ja pyrkisivät kohentamaan Kielitoimiston sanakirjaa tuon Tieteen termipankin pohjalta. --Hartz (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 05.17 (UTC)
- Kielitoimiston sanakirjaan ei ole otettu kuin osittain (perusteluja en tiedä) erityisalojen sanastoa, ei esimerkiksi arkeologian tai historian, joihin kai tämä hakuli liittyy. Käsitys yleiskielestä on turhauttavan rajoittunut, mutta yleisintä slangia tai viimeisimpiä uudis- ja muotisanoja sanakirjaan kyllä päätetään ottaa. --84.251.161.164 19. tammikuuta 2020 kello 18.10 (UTC)
- Ei pitäisikään palvoa kaikkitietävänä jumalana. Aikaisemmin olen todennut, että Kielitoimiston sanakirjan ovat tosiaan kasanneet kielitieteilijät. Heillä ei ole ollut erityisosaamista eri tieteiden sanastoihin. Esimerkiksi fysiikan sanasto, olikos se juuri nimenomaan ydinfysiikan sanasto, Kielitoimiston sanakirjassa on onneton. Sitenpä tässä sivuhuomiona voi mainita, että Tieteen termipankki on oikein tervetullut lisä https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu Tiedä sitten lyövätkö viisaat ihmiset ikinä päitään yhteen, ja pyrkisivät kohentamaan Kielitoimiston sanakirjaa tuon Tieteen termipankin pohjalta. --Hartz (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 05.17 (UTC)
- Tätä nimenomaan en ollut luokitellut "risti"-luokkaan. Sivulla oli taivutustaulukko, jossa oli mahdollisia taivutusmuotoja. 5. tyypin taivutusmuodot sisältyy 6. tyyppiin. En osaa aina sanoa kumpaa tyyppiä jokin sana on. Omaan korvaan papereittenkin kuulostaa väärältä. Kielitoimiston sanakirjassa on kolmitaivuisia -li-päätteisiä ainakin dipoli, fenoli, idylli, kreoli, lysoli ja moguli. --Hunsvotti (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 15.26 (UTC)