-utu-

Wikisanakirjasta
Katso myös: utu, ütü

Suomi[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-utu-

  1. takavokaalisten sanojen johdin, joka muodostaa refleksiiviverbejä
    ajaa → aja-utu-a
    uskoa → usko-utu-a
    tunkea → tunke-utu-a

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]