älyä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

älyä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta äly

Verbi[muokkaa]

älyä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä älytä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä älytä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä älytä