äänilevy

Suomi

Substantiivi

äänilevy (1)

1. mekaaniseen äänen tallentamiseen käytetty ohut kiekko, jonka pinnalle ääni-informaatio on kaiverrettu levyn pyöriessä yhtenäiselle spiraalin muotoiselle uralle tallennettavaa informaatiota mukailevana pokittaisena liikkeenä

   Äänilevyn tallennetta voidaan toistaa levysoittimella, jonka neula seuraa uran muotoa ja värähtelee alkuperäistä ääni-informaatiota mukaillen.

   Äänilevyjen materiaalina on käytetty aluksi sellakkaa ja myöhemmin vinyyliä tai muuta keinomateriaalia.

Etymologia

• yhdyssana sanoista ääni ja levy

Käännökset

englanti: record espanja: disco m. italia: disco m. ranska: disque m.

ruotsi: skiva saksa: Schallplatte f. viro: heliplaat, grammofoniplaat

Liittyvät sanat

• CD-levy
• DVD
• DVD-Audio-levy
• gramofoni
• gramofonilevy
• SACD-levy
• vinyylilevy
• levysoitin