äänetön

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

äänetön (34-C)

  1. sellainen, josta ei lähde ääntä, täysin hiljainen
    Hän istui äänettömänä nurkassa.
    äänetön kylätie
  2. äänioikeudeton
  3. äänivallaton
    Äänetön yhtiömies

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæːnet̪øn/
  • tavutus: ää‧ne‧tön

Vastakohta[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

sanan ääni vartalosta ääne- ja suffiksista -tön

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]