äänetön
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- sellainen, josta ei lähde ääntä, täysin hiljainen
- Hän istui äänettömänä nurkassa.
- äänetön kylätie
- äänioikeudeton
- äänivallaton
- Äänetön yhtiömies
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæːnet̪øn/
- tavutus: ää‧ne‧tön
Vastakohta[muokkaa]
Etymologia[muokkaa]
sanan ääni vartalosta ääne- ja suffiksista -tön
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, josta ei lähde ääntä, täysin hiljainen
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: äänettömästi
- substantiivit: äänettömyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- äänetön Kielitoimiston sanakirjassa