äänirauta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
äänirauta
- teräksinen kaksihaarainen puikko, joka värähtelee ominaistaajuudellaan tuottaen puhtaan sävelen, jota käytetään vertailuäänenä kuoron tai soittimien vireisyyden tarkistamiseen
- Kuoronjohtaja kopauttaa ääniraudastaan a-sävelen.
- Äänirauta on pianonvirittäjän tärkeä apuväline.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæːniˌrɑu̯t̪ɑ/
- tavutus: ää‧ni‧rau‧ta
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. sävelen tuottava kaksihaarainen puikko
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- äänirauta Kielitoimiston sanakirjassa