sävel

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sävel (32) tai harvoin (49)

  1. (musiikki) puhdas ääni, jonka korkeus on tunnistettavissa

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sävel, sävele sävelet, säveleet
genetiivi sävelen, säveleen sävelten, sävelien, säveleiden, säveleitten
partitiivi säveltä, sävelettä säveliä, säveleitä
akkusatiivi sävel, sävele; sävelen, säveleen sävelet, säveleet
sisäpaikallissijat
inessiivi sävelessä, säveleessä sävelissä, säveleissä
elatiivi sävelestä, säveleestä sävelistä, säveleistä
illatiivi säveleen, säveleeseen säveliin, säveleisiin, säveleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sävelellä, säveleellä sävelillä, säveleillä
ablatiivi säveleltä, säveleeltä säveliltä, säveleiltä
allatiivi sävelelle, säveleelle sävelille, säveleille
muut sijamuodot
essiivi sävelenä, säveleenä, (sävelnä) sävelinä, säveleinä
translatiivi säveleksi, säveleeksi säveliksi, säveleiksi
abessiivi sävelettä, säveleettä sävelittä, säveleittä
instruktiivi sävelin, sävelein
komitatiivi säveline-, säveleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hajasävel, huippusävel, iskusävel, kaksitoistasäveljärjestelmä, kaksitoistasävelmusiikki, kirkkosävellaji, kokosävelaskel, korusävel, leposävel, lomasävel, normaalisävel, osasävel, perussävel, pohjasävel, sävelaihe, sävelala, sävelaskel, sävelasteikko, sävelhartaus, säveljärjestelmä, sävelkieli, sävelkorkeus, sävelkorva, sävelkulku, sävellaji, sävelmaalailu, sävelnimi, sävelpuhtaus, sävelradio, sävelrauta, sävelruno, sävelrunoelma, säveltaide, säveltapailu, säveltaso, sävelteos, tunnussävel, virrensävel, yläsävel

Idiomit[muokkaa]

  • selvät sävelet selkeät tulevaisuuden suunnitelmat

Aiheesta muualla[muokkaa]