sävel

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sävel (32) tai harvoin (49)

  1. (musiikki) puhdas ääni, jonka korkeus on tunnistettavissa

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sävel,
sävele
sävelet,
säveleet
genetiivi sävelen,
säveleen
sävelten,
sävelien,
säveleiden,
säveleitten
partitiivi säveltä,
sävelettä
säveliä,
säveleitä
akkusatiivi sävel,
sävele; sävelen,
säveleen
sävelet,
säveleet
sisäpaikallissijat
inessiivi sävelessä,
säveleessä
sävelissä,
säveleissä
elatiivi sävelestä,
säveleestä
sävelistä,
säveleistä
illatiivi säveleen,
säveleeseen
säveliin,
säveleisiin,
säveleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sävelellä,
säveleellä
sävelillä,
säveleillä
ablatiivi säveleltä,
säveleeltä
säveliltä,
säveleiltä
allatiivi sävelelle,
säveleelle
sävelille,
säveleille
muut sijamuodot
essiivi sävelenä,
säveleenä,
(sävelnä)
sävelinä,
säveleinä
translatiivi säveleksi,
säveleeksi
säveliksi,
säveleiksi
abessiivi sävelettä,
säveleettä
sävelittä,
säveleittä
instruktiivi sävelin,
sävelein
komitatiivi säveline-,
säveleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hajasävel, huippusävel, iskusävel, kaksitoistasäveljärjestelmä, kaksitoistasävelmusiikki, kirkkosävellaji, kokosävelaskel, korusävel, leposävel, lomasävel, normaalisävel, osasävel, perussävel, pohjasävel, sävelaihe, sävelala, sävelaskel, sävelasteikko, sävelhartaus, säveljärjestelmä, sävelkieli, sävelkorkeus, sävelkorva, sävelkulku, sävellaji, sävelmaalailu, sävelnimi, sävelpuhtaus, sävelradio, sävelrauta, sävelruno, sävelrunoelma, säveltaide, säveltapailu, säveltaso, sävelteos, tunnussävel, virrensävel, yläsävel

Idiomit[muokkaa]

  • selvät sävelet selkeät tulevaisuuden suunnitelmat

Aiheesta muualla[muokkaa]