zerlegte

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

zerlegte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä zerlegen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä zerlegen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä zerlegen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä zerlegen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva nominatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva akkusatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko nominatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko akkusatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  11. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta zerlegt (joka on partisiipin perfekti sanasta zerlegen)