Siirry sisältöön

verto

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

verto (1-K)

  1. (matematiikka) verrannon jäsenenä oleva suure
  2. (vanhahtava, runollinen) verta
    Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa: surullisen tarinan, joll' ei oo vertoa. (Rosvo-Roope)

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verto verrot
genetiivi verron vertojen
partitiivi vertoa vertoja
akkusatiivi verto;
verron		 verrot
sisäpaikallissijat
inessiivi verrossa verroissa
elatiivi verrosta verroista
illatiivi vertoon vertoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verrolla verroilla
ablatiivi verrolta verroilta
allatiivi verrolle verroille
muut sijamuodot
essiivi vertona vertoina
translatiivi verroksi verroiksi
abessiivi verrotta verroitta
instruktiivi – verroin
komitatiivi – vertoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo verro-
vahva vartalo verto-
konsonantti-
vartalo		 -

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi verrata ((vahva) vokaalivartalo vertaa- ) + johdin -o

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • verto Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

vertō (III) (akt. prees. inf. vertere, ind. perf. y. 1. p. vertī, part. perf. versus) (taivutus[luo])

  1. kääntää
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=verto&oldid=4955037”