verklärte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
verklärte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verklären
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verklären
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verklären
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verklären
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verklärt (joka on partisiipin perfekti sanasta verklären)