verheilten
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
verheilten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verheilen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verheilen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)