verheilte

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

verheilte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verheilen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verheilen
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  4. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  5. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  8. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)
  9. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verheilt (joka on partisiipin perfekti sanasta verheilen)