verhörte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
verhörte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verhören
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verhören
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verhören
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verhören
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta verhört (joka on partisiipin perfekti sanasta verhören)